Pullaa, jätskiä, ratsastusta, lisää pullaa ja villihevosia

Maanantaina oli mun synttäripäivä ja koko päivä meni kyllä niin hyvin, ettei parempaa olis voinut toivoakaan. Aurinko paistoi, radiosta soi hyvää musiikkia (ja tarpeeksi kovalla ;)  ja totesin, että mulla on aivan ihana työ. Mä vaan ratsastin ja hymyilin, mun hepat oli ihania ja elämä kunnossa. Estemaneesin radio oli iskussa ja saattoi sitä välillä jopa laulaa mukana samalla, kun ratsasteli suupielet korvissa menemään toimivilla kopukoilla. Mun lounastauolla kävin jätskibaarissa jätskillä, ja jo viime kesänä totesin, että täältä saa maailman parhaat jäätelöannokset! Voisin käydä tuolla vaikka joka päivä, vielä kun annokset eivät ole kalliitakaan. Ja valinnanvaraa on niin paljon, että pitäisikin käydä joka päivä, että tulisi kaikki testattua läpi. Heh, siinä saavutusta tälle syksylle ennen kuin pulju sulkee ovensa.. :) Synttäripullatkin tuli syötyä moneen kertaan ja illalla käytiin vielä kaverin kanssa kahvila-ravintolassa syömässä, terveellistä tämä elämä.

 

Tää vaan on ihan parasta <3 Keksin söin jo :)

 

Tänään kaikki hevoset ovat olleet ihan harvinaisen fresh. Jo yhden työkaverinkin kanssa ihmeteltiin, että missä vika, kun kaikki kopot menevät koneeseen kahdella jalalla ja takaisin talliin pää viidentenä, ratsastettaessa nousee joko etupää taikka perse ja tarhoissa vedetään rallia mahanalus jalkoja täynnä. Seitsemästä ratsastamastani hevosesta kolme tarjosi mielenvirikettä satulaan esittämällä kukin näkemyksensä mukaan sekoituksen rodeosta ja korkeasta koulusta, loput tyytyivät puhisemaan nurkissa.  Kerran kävi jo mielessä, että nyt kyllä jättää kuski istuimensa ja hetki sitten alla ollut kulkupeli jatkaa vinkuen ja loikkien matkaansa, mutta onneksi sain itseni pysymään korkeuksissa ja hevosen taas kohtapian ruodussa. Muidenkin ratsut sinkoili ja sätki, välillä tuntui että maneesit ovat täynnä eri suuntiin pomppivia hevosia ja kyydissä sinnitteleviä sekä muita sätkyjä väisteleviä ratsastajia. Eipähän tarvinut ratsastaa ihan kamalasti jalalla eteen, kun tahmeimmatkin kulkivat oma-aloitteisesti turhia patistamatta. Nykyään mulla on omia ratsastettavia yleensä neljä, maanantaisin ja keskiviikkoisin viisi + 1-3 hevosta tälle aamupäivän pomolle kuutena päivänä viikossa. Kilometrejä satulassa tulee siis ihan kiitettävästi, parhaillaan kun menee kahdeksan kopoa päivän aikana.