sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Missään myytävänä turvavyötä satulaan?

Heh heh, täällä kirjoitan naama täynnä rupia ja silmä mustana, tulinpahan taas jälleen kerran ryminällä alas hevosen selästä. Aiemmin mua ei saanut tippumaan sitten millään ja nykyään lentelen harvase viikko, taidan tarvita mun satulaan liimaa, turvavyön sekä airbackin. Tällä kertaa ponski kielsi mörkö-pystylle ja meikä irtautui nykyiseen tuttuun tapaan satulasta. Pysty oli kuitenkin ollut joskus aiemmin okserina, joten takana mua odotti tyhjät tolpat. Tulin naamalleni alas ja löin kasvoni tielle osuneeseen tyhjään kannattimeen, tuloksena vasemmalta puolelta silmäkulma, poskipää sekä leuka auki. Aluksi puolet naamasta oli aivan turtana enkä edes tiennyt mihin koskee. Pomo vaan totesi, että oho, sustahan tulee verta, johon vastasin vain, että aijaa, mistä? Tunnottomuuden jälkeen naamanpuolisko olikin sitten aika pipi mutta kaikki toimi, laskeskelin hampaat läpi ja kaikki oli tallessa, hyvä juttu. Ei siis muuta kuin takaisin satulaan ja muutamat hypyt vielä loppuun. Seuraavat pari päivää vasen silmä oli vähän turvoksissa, nyt se on kuitenkin enää vain musta. Tämä on onneksi elämäni ensimmäinen musta silmä, toivottavasti jää myös viimeiseksi. Mä oon ollut nyt ihan yleinen vitsi tallilla - mun uusi harrastus on kuulemma nyrkkeily, ja kieltämättä kyllä näytän ihan siltä kuin joku olisi lyönyt mua.. :D

Verdenin tuliainen saapui talliin reilu viikko sitten. On niin helkkarin hieno 2-vuotias, ettei voi uskoakaan, voisin lyödä pääni pantiksi että on jo ainakin kolmen. Toisaalta tuo on helppo ja käsitelty tapaus eikä mistään pellosta juuri repäisty, mutta taas toisaalta on aika macho ja ei niin helppo. Tätä saa viedä tallipihalla itsellä kaikki aistit valppaina, kun taas yksi meidän 2-vuotiasta oreista on niin latanen, että sitä vetelee pitkin markkia perässään pitkällä narulla kuin turisti-aasia konsanaan. Kolmatta 2v oripoikaa tullaan katsomaan parin viikon päästä, josko siitä olisi jalostukseen. Tätä varten se klipattiin ja ollaan nyt kikkailtu vähän enemmän kävelykoneen sekä juoksummaton kanssa. 3-vuotiaat tammat lähtivät kuukaudeksi ratsutettavaksi. Siellä setä kuulemma istuu selkään ensiksi hevosen ollessa käytävällä kiinni ja sitten kun homma toimii, niin lähtee puskiin ratsastamaan. Kuulostaa vähän hullulta, mutta kuulemma toiminut kaikkien varsojen kanssa. Muuten tallilla kokoonpano on säilynyt samana.

Eilen mun piti hypätä 2 luokkaa Rhedessä, mutta ilmoittamisessa oli mennyt jotain vikaan eikä mua oltukaan sitten listattu. Myös seuraavan viikonlopun kisat Oedingissa menee mönkään samasta syystä, näillä näkymin en siis hyppää tänä vuonna enää muuta kuin kotona. Pomo puhui, että pitää katsoa jos löydettäisiin jotain Hollannista taikka Belgiasta, mutta en elättele näistä turhan suuria toiveita, will see.

Näin täällä :) Hyvää sunnuntaita toivottaa tallin miehet! Nuotion voi siis kasata myös paskakärryyn rikkinäisistä esteistä.

Jo pitkään on ollut tiedossa, että tulen talvella käymään kotona, mutta viimein sain lennot varattua ja fiilis on nyt oikein happy happy! En malta enää odottaa, pultut tutisee jo pelkästä innostuksesta. Ihanaa nähdä perhettä sekä kaikkia kavereita, ja saada kaikkia suomi-herkkuja syötäväksi. Viime joulun vietin täällä, mutta suomi-kaverin kanssa leivottiin joulutorttuja sekä keitettiin riisipuuroa. Joulupiparit jäivät leipomatta vaikka suunnitelmissa oli. Mut nyt saan osallistua taas ihanaan suomalaiseen jouluun, toivottavasti siellä on oikein paljon lunta kun mun loma alkaa!

tiistai 5. marraskuuta 2013

Hei sinä hevosalan opiskelija!

Mun pomo tarjoaa täältä sinulle erittäin mielellään harjoittelupaikkaa.
 
Meillä pääset:
 - ratsastamaan hienoja, myös kansainvälisen tason GP-hevosia
 - taidoista riippuen luultavasti myös hyppäämään samoja super-hevosia
 - kehittämään kielitaitoasi englanti/saksa
 - näkemään erilaisen hevoskulttuurin
 - näkemään saksalaisia ratsastuskilpailuita, nämä poikkeavat Suomen skaboista paljon
 - näkemään huippuratsastajia hevosen selässä, pelkästään katsomallakin oppii valtavasti
 - osallistumaan tavan talli-arkeen, mm. liinaamaan, talvisin klippaamaan, auttamaan nuorien/varsojen kanssa, avustamaan eläinlääkäriä jne.
 - huolehtimaan, että hevoset voivat hyvin sekä niiden varusteet ovat kunnossa
 - oppimaan paljon hyvien hevosten tuntomerkkejä, ruokintaa, varustusta, tallin "johtotehtäviä", ottamaan vastuuta ja järjestelemään päivät toimiviksi, sekä varmasti muutakin
 
Tässä on sinulle mahdollisuus, mikäli haluat varmasti mieleenpainuvan ja tehokkaan harjoittelujakson. Tulla voi aikalailla koska vaan. Innostuneet voivat ottaa yhteyttä aluksi sähköpostiin kaisa.ilmonen@gmail.com, niin jutellaan lisää!

perjantai 1. marraskuuta 2013

Ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerran

Syksy on vilkasta huutokauppa-aikaa. Toki täällä huudetaan myös talvella, keväällä ja kesällä, mutta syksyisin huutokauppoja on erityisen paljon. Esillä ja tarjolla ovat monet puoliverirodut, ja näistä vielä erikseen varsat, siitostammat, kilpahevoset, eliitti jne. Mun pomo on kierrellyt ja seurannut huutokauppoja melko ahkeraan, viime viikonloppuna Verdenistä omistukseen siirtyi yksi 3-vuotias orivarsa ja muutamaa viikkoa aiemmin toinenkin 3v ori myöskin auctionista, paikkakuntaa en vaan enää muista. Itsekin olen selaillut reippaasti katalogeja läpi ja tuijottanut naama ruudussa esittelyvideoita moneen otteeseen.

Näitä on selattu läpi monia kymmeniä kappaleita

Reilun viikon takaisen ilmalennon jäljiltä mun ihon kuviointi muistuttaa vahvasti jalkapalloa, toivottavasti en enää mustu tästä lisää. Toissapäivänä hyppäsin taas Pessoan ja tällä kertaa pysyin satulassa, vaikka alkuun pomoni laittoi sellaisenkin esteen eteen, että mietin vahvasti haluaako se oikeasti tiputtaa mut. Tämän hyppykerran jälkeen olin kyllä ihan hurjan tyytyväinen omaan ratsastukseeni, sain jopa jotain aikaan enkä vain möllöttänyt kyydissä, ja hevosen hyppy oli super. Siinä vaiheessa, kun tolpista rupeaa loppumaan reiät kesken, en pysy itse enää tasapainossa ihan sataprosenttisesti, riittävästi kuitenkin etten häiritse hevosta taikka telo itseäni, mutta radalla olisin kyllä vainaa. Ei siis muuta kuin treeniä, lisää treeniä!  Polvi on alkanut toimia taas aikalailla normaalisti ja satulassa keikkuminen sujuu jälleen kivuttomasti. Hevosia klippaillaan täällä kovaa vauhtia ja loimien määrää vain lisääntyy. Yleinen malli täällä on kokonaku, mitä nyt monet jättävät pienen läntin satulan alta ajelematta. Mun 3-vuotiaat vauvat edistyvät kumpainenkin omaa tahtiaan, toinen on niin helppo ja kiva kun vaan olla ja voi, mutta toinen taas pistää kapuloita rattaisiin sen minkä ehtii. Lokakuun loppuun lopetin vihdoin tämän sairaslomasijaisuuden toiseen talliin, nyt mulla on onneksi astetta helpompaa kun tarvii tehdä vain nämä omat hevoset. Toissaviikonloppuna olin taas kisoissa ihan kohtuu hyvällä menestyksellä ja näillä näkymin viimeiset radat tälle kaudelle olisi parin viikon päästä.

Tälläinen pikainen kuulumispostaus tällä kertaa. Työn alla on jonkinlaista varustetekstiä sekä juttua mun vanhasta työpaikasta, julkaisen niitä kunhan ehdin saada valmiiksi.