Syksy on vilkasta huutokauppa-aikaa. Toki täällä huudetaan myös talvella, keväällä ja kesällä, mutta syksyisin huutokauppoja on erityisen paljon. Esillä ja tarjolla ovat monet puoliverirodut, ja näistä vielä erikseen varsat, siitostammat, kilpahevoset, eliitti jne. Mun pomo on kierrellyt ja seurannut huutokauppoja melko ahkeraan, viime viikonloppuna Verdenistä omistukseen siirtyi yksi 3-vuotias orivarsa ja muutamaa viikkoa aiemmin toinenkin 3v ori myöskin auctionista, paikkakuntaa en vaan enää muista. Itsekin olen selaillut reippaasti katalogeja läpi ja tuijottanut naama ruudussa esittelyvideoita moneen otteeseen.
Reilun viikon takaisen ilmalennon jäljiltä mun ihon kuviointi muistuttaa vahvasti jalkapalloa, toivottavasti en enää mustu tästä lisää. Toissapäivänä hyppäsin taas Pessoan ja tällä kertaa pysyin satulassa, vaikka alkuun pomoni laittoi sellaisenkin esteen eteen, että mietin vahvasti haluaako se oikeasti tiputtaa mut. Tämän hyppykerran jälkeen olin kyllä ihan hurjan tyytyväinen omaan ratsastukseeni, sain jopa jotain aikaan enkä vain möllöttänyt kyydissä, ja hevosen hyppy oli super. Siinä vaiheessa, kun tolpista rupeaa loppumaan reiät kesken, en pysy itse enää tasapainossa ihan sataprosenttisesti, riittävästi kuitenkin etten häiritse hevosta taikka telo itseäni, mutta radalla olisin kyllä vainaa. Ei siis muuta kuin treeniä, lisää treeniä! Polvi on alkanut toimia taas aikalailla normaalisti ja satulassa keikkuminen sujuu jälleen kivuttomasti. Hevosia klippaillaan täällä kovaa vauhtia ja loimien määrää vain lisääntyy. Yleinen malli täällä on kokonaku, mitä nyt monet jättävät pienen läntin satulan alta ajelematta. Mun 3-vuotiaat vauvat edistyvät kumpainenkin omaa tahtiaan, toinen on niin helppo ja kiva kun vaan olla ja voi, mutta toinen taas pistää kapuloita rattaisiin sen minkä ehtii. Lokakuun loppuun lopetin vihdoin tämän sairaslomasijaisuuden toiseen talliin, nyt mulla on onneksi astetta helpompaa kun tarvii tehdä vain nämä omat hevoset. Toissaviikonloppuna olin taas kisoissa ihan kohtuu hyvällä menestyksellä ja näillä näkymin viimeiset radat tälle kaudelle olisi parin viikon päästä.
 |
| Näitä on selattu läpi monia kymmeniä kappaleita |
Reilun viikon takaisen ilmalennon jäljiltä mun ihon kuviointi muistuttaa vahvasti jalkapalloa, toivottavasti en enää mustu tästä lisää. Toissapäivänä hyppäsin taas Pessoan ja tällä kertaa pysyin satulassa, vaikka alkuun pomoni laittoi sellaisenkin esteen eteen, että mietin vahvasti haluaako se oikeasti tiputtaa mut. Tämän hyppykerran jälkeen olin kyllä ihan hurjan tyytyväinen omaan ratsastukseeni, sain jopa jotain aikaan enkä vain möllöttänyt kyydissä, ja hevosen hyppy oli super. Siinä vaiheessa, kun tolpista rupeaa loppumaan reiät kesken, en pysy itse enää tasapainossa ihan sataprosenttisesti, riittävästi kuitenkin etten häiritse hevosta taikka telo itseäni, mutta radalla olisin kyllä vainaa. Ei siis muuta kuin treeniä, lisää treeniä! Polvi on alkanut toimia taas aikalailla normaalisti ja satulassa keikkuminen sujuu jälleen kivuttomasti. Hevosia klippaillaan täällä kovaa vauhtia ja loimien määrää vain lisääntyy. Yleinen malli täällä on kokonaku, mitä nyt monet jättävät pienen läntin satulan alta ajelematta. Mun 3-vuotiaat vauvat edistyvät kumpainenkin omaa tahtiaan, toinen on niin helppo ja kiva kun vaan olla ja voi, mutta toinen taas pistää kapuloita rattaisiin sen minkä ehtii. Lokakuun loppuun lopetin vihdoin tämän sairaslomasijaisuuden toiseen talliin, nyt mulla on onneksi astetta helpompaa kun tarvii tehdä vain nämä omat hevoset. Toissaviikonloppuna olin taas kisoissa ihan kohtuu hyvällä menestyksellä ja näillä näkymin viimeiset radat tälle kaudelle olisi parin viikon päästä.
Tälläinen pikainen kuulumispostaus tällä kertaa. Työn alla on jonkinlaista varustetekstiä sekä juttua mun vanhasta työpaikasta, julkaisen niitä kunhan ehdin saada valmiiksi.
Kokonaku:D
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista